Tiedätkö oikeasti, missä sosiaalisen median kanavissa yrityksesi ja brändisi pitäisi olla vai menetkö vain virran mukana? Onko Facebook mukana vain sen takia, että kaikki muutkin siellä ovat? Mietityttääkö, miten voisit hyödyntää kanavia tehokkaammin ja tuloksellisemmin?
Yrityksen sosiaalisen median kanavapalettia miettiessä on helpompi yksinkertaistaa ja oikoa mutkia kuin yrittää etsiä todellista tietoa päätösten tueksi. Oli kyse sitten juuri some-taivaltaan aloittavasta yrityksestä tai some-suunnitelmaansa päivittävästä, kanavien syvempi olemus jää usein hämärän peittoon. Jotain tehdään ja no, Facebookissa on nykyään pakko olla – vai onko?
Enkä toisaalta ihmettele. Itse tätä artikkelia kirjoittaessani hämmennyin, miten vähän aiheesta on viime aikoina kirjoitettu. Siitäkin huolimatta, että pelikenttä on huomattavasti laajentunut ja moni tätä asiaa eri keskusteluryhmissä kyselee. Somen trendeistä kyllä löytyy artikkeli jos toinenkin, mutta niistä saatu hyöty on usein nice to know -tasoa tai ne pureutuvat vain hyvin suppeaan alueeseen.
Trendeihin tutustuminen ei tietenkään ole hyödytöntä. Silloin pitää vain tietää, mikä on hyödyllistä juuri omalle yritykselle ja miten trendien antamaa tietoa voidaan järkevästi soveltaa. Kokonaiskuvan rakentamiseksi kannattaa myös perehtyä relevantteihin tutkimuksiin.
Otetaan siis alkuun pieni katsaus tämän hetken trendeihin ja viimeisimpiin tilastoihin.
Sosiaalisen median trendit ja tilastot päätöksesi tueksi
Toimintaympäristön massiivisuus selviää kokonaiskäyttäjien määrää tarkastelemalla. Vuonna 2018 suomalaisista jo 3,3 miljoonaa käytti aktiivisesti yhteisöpalveluja eli sosiaalista mediaa. Käyttäjämäärä on kasvanut 100 000 ihmisillä edellisestä vuodesta. Tahti on edelleen kiihtyvä, ja käyttäjiä tulee lisää sekä nuoremmasta että vanhemmasta päästä.
Suomen kymmenen eniten vierailtujen nettisivujen perusteella ymmärretään sosiaalisten medioiden tärkeys nykypäivänä: Facebookin ja YouTuben edellä on vain Google. Vasta niiden jälkeen tulevat uutiskanavat kuten Yle, Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Helsingin Sanomat. (1)
WhatsApp ja YouTube ovat selkeästi alle 25-vuotiaiden käytetyimmät kanavat. Useita ehkä yllättää, että nuoret käyttävät Facebookia lähes yhtä paljon kuin Instagramia.” Perustilastot eivät tätä asiaa kerro, mutta Facebookin mainosanalytiikasta on nähtävissä, että nuoret kyllä katsovat sisältöjä erityisesti ajankohtaisista asioista, mutta eivät kommentoi tai tykkää. Videoita he taas katsovat ja merkkaavat osallistuvansa tapahtumiin. Facebookin käyttäjissä korostuu kuitenkin 25-34-vuotiaat suurimpana ryhmänä (79 %). (2)
Toinen ehkä yllättävä huomio on, että Twitterissä 15-24-vuotiaat ovat suurin ryhmä. Osaksi nuoret käyttävä kanavaa samoin kuin muut ikäryhmät eli keskustevat yhteiskunnallisista asiosta esim. ilmastoasioihin liittyen. (3) Toisaalta heitä kiinnostaa Twitterissä muun muassa urheilun seuraaminen sekä ajankohtaiset tapahtumat. Twitterissä nuorten jälkeen aktiivisimpia ovat 35-44 -vuotiaat, joille tärkeää on myös puhdas poliittinen keskustelu, asiantuntijuuteen ja päätöksentekoon liittyvät asiat. (2)
Sosiaalisen median tilastojen kerääminen ja tutkiminen ei ole helppoa, koska ala on tuore ja määritelmät vaihtelevat. Tämän vuoksi tilastoja joutuu aina katsomaan kriittisesti. Ei tunnu olevan edes yhtenäistä linjaa sille, mitkä kaikki lasketaan sosiaalisen median kanavaksi. Viime vuonna Yle teki yhdessä Taloustutkimuksen kanssa kyselyn somen käytöstä ja listalla ei ollut ollenkaan YouTubea. Sen sijaan siellä komeili WhatsApp ja vieläpä kärkipaikalla, vaikka moni kokee sen olevan vain tekstiviestien korvike (jota se ei toki ole, mutta mennään siihen myöhemmin).(4)
Tilastokeskus tekee vuosittain katsauksen yhteisöpalveluiden eli sosiaalisen median seuraamisesta. Joka vuosi käyttäjien määrä kasvaa ja monipuolistuu. Toki nuorempi sukupolvi käyttää yhteisöpalveluita enemmän (alle 25-vuotiaista 83 % päivittäin), mutta käyttäjien kirjo laajenee koko ajan. Eläkeläisistä jo 18 % käyttää päivittäin jotain sosiaalisen median palvelua.(5)
Vaikka suurin osa edelleen käyttää yhteisöpalveluita eniten harrastuksiin, vapaa-aikaan sekä kavereiden ja sukulaisten välisiin keskusteluihin, työelämän ja poliittisen vaikuttamisen määrä kasvaa.(6)
Kun katsotaan sosiaalista mediaa historian ja kehityksen näkökulmasta, ymmärtää kirjon laajuuden vielä lisää.
The most popular social media networks each year, gloriously animated
Read the whole story here: https://t.co/bxRP8J1Bsq pic.twitter.com/nl63OPHk0E
— TNW (@thenextweb) June 12, 2019
Tätä The Next Webin julkaisemaa, somekanavien maailmanlaajuista kehitystä havainnollistavaa animaatiota katsoessa herää kysymys jos toinen. Osa näistä kanavista ei ole (ainakaan vielä) rantautunut kunnolla Suomeen, kuten esimerkiksi kiinalaiset Wechat ja Weibo. Sen sijaan huomionarvoista on myös kiinalaista alkuperää olevan TikTokin (yhdistynyt Musical.lyn kanssa 2018) kova nousu. Jokaisen suomalaisen teini-ikäisen vanhempi tietää jo kanavan olemassaolon, ja nuoren sukupolven kasvaessa myös kanavan merkitys saattaa kasvaa.
Helpottava tieto monelle on, että Facebook ja YouTube keikkuvat vielä vahvasti suurimpina kanavina kärjessä. Moni on myös huomannut Instagramin vahvan nousun. Se ei enää ole nuoremman sukupolven temmellyskenttä, vaan keski-ikäistyy ja valtavirtaistuu kovaa vauhtia. Facebookin omistuksessa Instagramin mainosmuodot ovat monipuolistuneet ja mahdollistaneet brändeille uusia markkinointitapoja.
Algoritmien muutokseen vaikuttaa kanavassa käyttäytyminen – luokin katse algoritmin sijaan kohderyhmääsi
Yksi asia sosiaalisen median kentässä on varmaa ja se on muutos. Osa muutoksista tapahtuu lyhyessä syklissä ja toiset taas pitkällä tähtäimellä. Yksi näistä muutosvoimista sosiaalisissa medioissa on algoritmi.
Algoritmi ei ole pelkkää matematiikkaa, vaan taustalta löytyy paljon käyttäytymismalleja ja psykologiaa. Yhteisö käytännössä äänestää siitä, mitä he haluavat nähdä enemmän ja mitä vähemmän. Kävijämäärän vähetessä reagointi on nopeaa, koska kanavilla on paljon dataa käytettävissään. (8)
LinkedIn muutti viime lokakuussa algoritmiaan niin, etteivät isojen vaikuttajien postaukset nouse syötteessä liiaksi, jolloin käyttäjät näkisivät syötteessä monipuolisemmin työkavereiden tekemiä ja tuttujen tykkäämiä julkaisuja sekä seuraamiensa yritysten postauksia. (9) Tämä oli järkytys markkinoinnissaan vahvaan henkilöbrändiin tukeutuville, joiden näyttökerrat ja reaktiot jäivät kymmenesosaan entisestä, mutta hyvä uutinen suurimmalle osalle muita käyttäjiä. Keskustelut ovat monipuolistuneet ja LinkedInin päivittäisten käyttäjien määrä lisääntynyt. (10)
Jo viime vuoden alussa Facebook teki vastaavan ison algoritmin muutoksen ja alkoi näyttää vähemmän yritysten sisältöjä syötteessä, koska käyttäjät halusivat nähdä enemmän ystäviensä päivityksiä. (11) Algoritmia on muokattu useampaan kertaan sen jälkeen. Käytännössä vain murto-osa yrityssivun tykkääjistä ylipäänsä näkee julkaisut orgaanisesti, ilman mainontaa. (12). Lisäksi Facebook-mainontaa tekevät ovat saaneet huomata, että sisältöjä joutuu miettimään yhä tarkemmin valitun tavoitteen ja kohderyhmän sekä mainosmuodon perusteella. (13) Mediabudjetteja on jouduttu nostamaan, eikä kattavuutta ja sitoutumista siltikään saada vanhaan tapaan.
Vaikka Facebook on valtavirran kanava, on kohdentaminen noussut avainrooliin. Pelkällä jatkuvalla sisällön julkaisemisella ei siellä enää takuuvarmaa näkyvyyttä saa. Sen takia kannattaa harkita tarkkaan, miksi brändi on Facebookissa, keitä se siellä tavoittelee ja mitä se siellä tekee. Oman kohderyhmän ja yhteisönsä kuunteleminen on tärkeää, jotta muutosten mukana pysyy perässä. Pelkän algoritmin perässä juokseminen harhauttaa nopeasti harhateille. Lyhyellä aikavälillä algoritmeihin annetut kikat voivat toimia, mutta muutos takaa sen, ettei niistä ole pitkän ajan strategiaksi tai edes kovin pitkäksi taktiikaksi.
Sosiaalisen median kanavat osaksi liiketoimintaasi
Facebook, Instagram, Youtube, LinkedIn, Twitter… Mitä nyt näitä on? Jos kysyn yleisesti, mitä sosiaalisen median kanavia yrityksellä on käytössä, tulee vastaus suhteellisen nopeasti ja nopeana luettelona. Huomattavasti vaisumpia vastauksia tuleekin sitten seuraaviin kysymyksiin:
Mihin kaikkeen kyseisiä kanavia käytätte? Mitä, miten usein ja miksi niissä julkaisette?
Harvoin saa kuulla tarkan kanavakohtaisen suunnitelman saati sitä, miten näitä kanavia käytetään eri liiketoiminnan osa-alueilla. Eikä sillä ole väliä, kysyykö asiaa yrityksen johdolta, markkinoinnilta tai viestinnältä. Tarkkaa kokonaiskuvaa ei tunnu olevan kenellekään. Sen takia suosittelen hyvänä harjoituksena piirtämään ns. sosiaalisen median organisaation eli missä kaikkialla organisaatiossa somea tehdään ja kenellä on siitä vastuu. Usein saadaan hyvin ameebamainen kuva, jota on haastavaa hissipuhemaisesti ulkopuoliselle selittää.
Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu liiketoiminnan osa, soisivat yrityksessä tässä kohtaa hälytyskellot ja lujaa. Sen sijaan tämä nousee sisäisesti ongelmaksi vasta siinä kohtaa, kun syntyy jonkinasteinen somekriisi. Jostain syystä sosiaalista mediaa ei vieläkään oteta tarpeeksi vakavasti, ennen kuin se on jo vähän myöhäistä.
[tweetherder]Sosiaalisen median kanavat ovat – yllätys yllätys – ennen kaikkia sosiaalisia ja vuorovaikutteisia. Yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan on mahdollisuus saada aitoja yhteyksiä jopa loppuasiakkaiden kanssa[/tweetherder]. Usein tämä fundamentaalinen asia unohdetaan omaa sosiaalisen median kanavasuunnitelmaa tehtäessä. Kun lähdetään liikkeelle brändin tavoitteista, kenelle viesti halutaan suunnata ja mistä kohderyhmä ylipäätään tavoitetaan, päästään jo aimo askel kohti suunnitelmallista tekemistä. Sen sijaan, että yritetään tavoittaa kaikki, katsotaan keitä kussakin kanavassa halutaan tavoittaa ja muodostetaan heidän kanssaan vuoropuhelu.
Kerro jo, mitkä kanavat meidän yritykselle sopivat!
Jos tähän kysymykseen olisi helppo, yksinkertainen ja kaikille sopiva vastaus, olisin kertonut sen jo blogikirjoituksen ensimmäisessä kappaleessa ja säästänyt meiltä kaikilta aikaa ja vaivaa. Näin ei kuitenkaan ikävä kyllä ole.
Luetteloinnin sijaan annan aina mieluusti yhden painavan neuvon: katso sosiaalista mediaa osana liiketoimintaasi ja pohti, miten voisit aidosti hyödyntää sosiaalisen median kanavia liiketoiminnallisten tavoitteidesi saavuttamiseen. Kanavasuunnitelman pohjana tulisikin käyttää yksittäisten tilastojen sijaan kysymystä:
Miten kaikin tavoin nykypäivänä voimme hyödyntää sosiaalista mediaa liiketoiminnassa?
Paljon puhutaan asiakaskokemuksesta, mutta jostain syystä somen kohdalla linkitykset ovat ehkä vielä vähän hämärän peitossa. Kun ymmärretään, että sosiaalista mediaa pystyy hyödyntämään monipuolisesti useassa vaiheessa asiakkaan digitaalisella ostopolulla kanavaan sopivalla tavalla, niin sosiaalisen median kanavasuunnitelma alkaa pian hahmottua.
Loppujen lopuksi kyse on seuraavista asioista:
- Missä kaikkialla asiakkaamme somessa liikkuvat?
- Missä kaikissa vaiheessa voimme vaikuttaa heidän päätöksentekoonsa?
- Missä muodossa ja millä tone of voicella he haluavat asiasta kuulla?
- Miten ohjaan asiakasta eteenpäin?
- Miten palvelemme kanta-asiakkaitamme paremmin?
- Miten saan asiakkaat ostamaan lisää?
Sama jumppa voidaan tehdä niin potentiaalisten työntekijöiden kuin poliittisten päätötentekijöiden kohdalla. Kun ymmärretään, että kyllä meidän asiakkaat ja sidosryhmät käyttävät sosiaalista mediaa aidosti muuhunkin kuin kavereiden ja sukulaisten kanssa keskusteluun huomataan, että kanavia voidaan käyttää monipuolisesti myös brändin kannalta. Pitää vain osata tarjota päätöksentekoa tukevaa sisältöä ja keskustelua oleellisissa kohtauspisteissä ja vieläpä oikea-aikaisesti. Suunnitelmallisella kanavakohtaisella sisällöntuotannolla ohjataan asiakasta vaihe vaiheelta eteenpäin. Kanavasuunnittelun tukena kannattaa hyödyntää Suomen käyttäjätilastoja, kuitenkin muistaen se oma kohderyhmä ja tutustumalla siihen, missä he oikeasti liikkuvat.
Sosiaalisen median kanavakohtaiset erityispiirteet
Kiitos kärsivällisyydestä, jos kuitenkin kaipasit sitä ihan tarkkaa listausta tarkkaa listausta somekanavista ja niiden tyypillisimmistä käyttötavoista. Alta löytyy lyhyet yhteenvedot kanavakohtaisesti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että soveltaminen on enemmän kuin suotavaa. En voi myöskään luvata, että tiedot pitävät enää vuoden tai parin kuukauden päästä paikkansa. Somessa mikään ei ole yhtä varmaa kuin jatkuva muutos.
Mikäli kaipaat tarkempaa ja syvempää apua kanavasuunnittelussa, autamme oikein mielellämme. Ota vain rohkeasti yhteyttä tai osallistu tuleviin koulutuksiimme.
Koska Facebook tavoittaa jo suurimman osan Suomen aikuisväestöstä (n. 2,8 miljoonaa käyttäjää), se toimii useille brändeille. Markkinoijan etuna on mahdollisuus tarkkaan kohdentamiseen. Kanava sopii niin yhteisön rakentamiseen, tiedottamiseen, mainontaan ja liidien tuottamiseen. Se myös tukee hyvin verkkokauppoja erilaisilla mainosmahdollisuuksilla.
Haasteena on Facebookin valtavirtaistuminen ja suorastaan sisältö- ja mainosähky. Kanava vaatii paljon läsnäoloa, tarkkaan mietittyä sisältöä ja mediarahaa, jotta yritys voi enää nykypäivänä näkyä ja erottautua joukosta. Mitä monimutkaisemmasta tuotteesta ja palvelusta on kyse ja mitä korkeamman tason päättäjää haetaan, kannattaa miettiä sopiiko se lainkaan kanavapalettiin.
Instagram on ollut vahvasti kuluttajapuolen ja erityisesti nuoremman kohderyhmän kanava, mutta se on valtavirtaistunut nopeasti. Käyttäjämäärä on kasvannee Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä kahteen miljoonaan. Instagram on edelleen vahvasti visuaalinen kanava, jossa kuvien ja videoiden visuaalinen yhteneväisyys on tärkeässä roolissa.
Facebookin ostettua Instagramin ovat sen mainosmahdollisuudet laajentuneet koko ajan. Algoritmi kuitenkin suosii edelleen kanavassa keskustelua. Yrityssivu on mainostajalle pakollinen ja muutenkin suositeltava. Bloggaajat, vloggaajat ja muut somevaikuttajat ovat ottaneet kanavan täysin omakseen. Instagramissa on tärkeää luovuus tuotteiden ja palveluiden esittelyssä – ihmiset ja tarinat kiinnostavat. Kannattaa muistaa myös hashtagien käyttö, koska ne lisäävät näkyvyyttä.
WhatsApp on noussut nopeasti kanavien kärkeen ja on kohta jopa YouTubea käytetympi. Aluksi se korvasi lähinnä yksityisiä tekstiviestejä, mutta monipuolistuvat ominaisuudet ovat houkutelleet myös yrityksiä hyödyntämään sovellusta. Se onkin asiakaspalveluun erinomainen kanava, varsinkin otettaessa käyttöön WhatAapp-yritystilin ja sovelluksen.
Kanava on panostanut erityisesti pk-yrityksiin Isokin yritys hyötyy siitä, että asiakkaat voivat laittaa palautteen mukana isojakin kuvia, videoita ja muita liitteitä ilman, että resoluutio huononee. Sitä voidaan hyödyntää myös rekryvideoiden lähettämiseen tai ensivaiheen kysymyksiin vastailuun. Pienempiä asiakasryhmiä varten voi perustaa oman ryhmänsä, jossa voi kertoa vain tätä kohderyhmää kiinnostavista asioista ja tapahtumista. Toistaiseksi kanavassa ei ole ollut mainosmahdollisuuksia, mutta Facebookin omistajuus näkyy siinä, että pian kuva- ja videomainokset ovat tulossa Tila-toimintoon. Tämä on kuitenkin Suomessa vähemmän käytetty ominaisuus.
LinkedIn on käynyt läpi monta muutosta yli 20 vuoden olemassaolonsa aikana. Se on käytännössä pitkäikäisin yhä pinnalla oleva somekanava. Vaikka se koetaan pitkälle CV-arkistona, se on enemmänkin ”Facebook ammattilaisille”. Bilekuvien sijaan sitä kannattaa hyödyntää puhtaasti ammatillisiin aspekteihin eli työnantajamielikuvaan, asiantuntijuuden esilletuomiseen ja sosiaaliseen myyntiin.
Koska aktiiviset käyttäjät ovat enimmäkseen asiantuntijoita ja päättäjiä, se on erinomainen julkisen ja B2B-puolen kanava. Puhtaalle kuluttajamarkkinoinnille kanava on hieman haasteellinen. Kanavassa pystyy kohdentamaan hyvin ja tavoittamaan oikeat päättäjät, mutta mainostaminen suhteessa muihin somekanaviin on kalliimpaa. Sen takia oikean sisällön ja kohdennuksen yhdistelmä on tärkeää.
Suomessa Twitter on ensisijaisesti uutis-ja asiantuntijakanava. Ytimekäs tekstisisältö on keskiössä, mutta sen kaveriksi on hyvä lisätä kuva tai video. Hashtagit toimivat kuin radiokanava, jolloin löytyy sopivat keskustelut. Suurin osa käyttäjistä ei julkaise mitään vaan käyttää sitä uutisten ja ajankohtaisten asioiden “kuunteluun”. Pari vuotta sitten tehty muutos 280 merkkiin (aikaisemmin 140) on ollut historiallisen hyvä päätös – Twitter on parantanut tuloksiaan sekä aktiivisissa käyttäjämäärissä että liiketoiminnan tuloksessa.
Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa Twitter on edelleen vahvasti tiettyjen ammattiryhmien, politiikan ja uutisten kanava, ei niinkään kuluttaja- tai mainoskanava. Tämän takia mainosten kohdentamisvaihtoehdot ovat Suomessa suppeammat. Erityisesti B2B-puolella Twitterin kuva- ja videomainokset toimivat kuitenkin hyvin. Erityisesti palvelutuottajien kannattaa hyödyntää kanavaa nopeaan asiakaspalveluun ja tiedottamiseen.
YouTube
YouTube on videosisältöjen ykkönen ja myös sosiaalisen median kanavissa kärkipaikoilla. Yritysten käytössä kanava on usein täysin alihyödynnetty ja monelle vain videoiden säilytyspaikka. Kannattaa miettiä oman kanavan perustamista, jos se sopii omaan kohderyhmään.
Lähtiessä YouTubeen yrityksen tulee panostaa videotuotantoon sekä ajallisesti että rahallisesti, koska siellä julkaistaan päivittäin 425 000 tuntia sisältöä. Erottuminen on muuten lähes mahdotonta, koska jopa harrastusmielessä tehdnyt videot lähestyvät ammattilaistasoa. Youtube on erinomainen esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden tarkempaan esittelyyn, erilaisiin how-to-videoihin sekä käyttöohjeisiin. Tubettajayhteistyö on myös harkitsemisen arvoista.
Koska YouTube on Googlen omistama, niin sisällössä, otsikoinnissa ja tageissa kannattaa huomioida hakukoneoptimointi. YouTubessa on itsessään myös monipuoliset ja hyvin kohdennettavissa olevat mainosmahdollisuudet. Omista brändivideoista kannattaa tosin laittaa mainostusmahdollisuus pois, ettei vahingossa oman videon alkuun tule kilpailijan mainosta.
Suomessa Pinterest hävisi kilvan toiselle visuaaliselle kanavalle Instagramille, joten se on useille brändeille jäänyt vähemmän tutuksi. Huomioitavaa on, että aktiivisia käyttäjiä on Suomessa yhtä paljon kuin LinkedInillä. Pinterest on eritoten inspiraation lähde, eräänlainen leikekirja, jota hyödynnetään muun muassa harrastuksiin, häiden suunnitteluun, tietopankkina hyvinvointiin tai ammattilliseen kehittymiseen. Käyttötapoja on monia. Maailmalla kanava on kovassa käytössä ja monipuolistunut tukemaan vahvasti verkkokauppoja. Kanavaan tullut viimeaikoina lisää mainosmahdollisuuksia, jotka ovat juuri avautumassa uusiin maihin – myös Suomeen.
Suomalaisten yritysten kannalta Pinterestin hakukoneystävällisyys on erinomainen ominaisuus, eli se tukee hyvin esimerkiksi blogituotantoa ja ohjaa ostoksille. Hashtagit ovat tärkeässä roolissa. Lisäksi kanavasta löytyy erinomainen kuvahaku, jota käyttäjät hyödyntävät monipuolisesti. Kannattaa seurata Pinterestin kehitystä, koska kanava on tietyille aloilla todella potentiaalinen. Lisäksi sitä kautta saa houkuteltua ehkä muita kanavia helpommin 35-45 -vuotiaita naisia ostoksille. Myös miehet ovat alkaneet etsimään kanavalta käyttöohjeita (how-to), jolloin se kilpailee jo YouTuben kanssa.
Snapchat
Snapchat on nuorisopainotteinen kanava – Instagramin ja YouTuben ohella se on tärkeä erityisesti alle 25-vuotiaille. Kanavasta löytyy erilaisia mahdollisuuksia mainostamiseen, mutta vaatii hyvin harkittua, kohderyhmää aidosti puhuttelevaa videosisältöä onnistuakseen. Snapchat toimii hyvin esimerkiksi ajankohtaiseen sisältöön, liveen sekä tapahtumiin. Kanava saattaa hävitä kilvan TikTokille tai jäädä vain tietyn ikäryhmän (nykyisten 17-25 -vuotiaiden) kanavaksi.
Jodel
Erityisesti nuorison suosima, alunperin korkeakouluopiskelijoille suunnattu Jodel on paikallisten ryhmien keskustelukanava. Keskustelu käydään anonyymisti. Käytännössä Jodelista ei löydy kuin kourallinen yli 45-vuotiaita käyttäjiä. 80 % käyttäjistä on 18-25-vuotiaita.
Mainonta on kanavassa mahdollista, mutta usein brändien kannattaa olla siellä lähinnä kuuntelemassa, jos ei ole valmis hyvin voimakkaaseen kritiikkiin tai tuote/palvelu ei ole kuuminta hottia. Hyvä mahdollisuus on tosin arvopohjaisen tai muun haastavan keskustelun avaamiseen, jota nuoret eivät helposti muissa kanavissa avoimesti käy. Sissimarkkinoinnissa kannattaa olla varovainen ja muistaa kohderyhmä sekä mainonnan tunnistettavuus ja eettiset säännöt.
TikTok
Tämä yksi maailman eniten käytetyistä sosiaalisen median kanavista (500 miljoona käyttäjää) on vahvasti käytössä myös Suomessa. TikTokin käyttäjistä suurin osa on vielä teini-ikäisiä. Kannattaa kuitenkin pistää seurantaa, koska teinit kasvavat nopeasti aikuisiksi. TikTok on kanavana hyvin lähellä jo lopetettua Vinea, koska kanavassa julkaistaan lyhyitä 15 sekunnin videoita. Videon lisäksi pääasiassa on taustalla soiva musiikki, jota on valmiina sovelluksessa runsaasti tarjolla levy-yhtiöiden kanssa tehdyn sopimusten takia.
TikTok ei ole pelkästään huulisynkausta, kuten edeltäjänsä Music.ly, vaan kuin tiivis versio Youtubesta. Usein TikTok-tähdet ovatkin myös Tubettajia. Käyttäjät voivat seurata tilejä, mutta usein käytetään For You -osiota. Tämä osio näyttää algoritmin avulla käyttäjällä mielenkiintoista sisältöä. Hashtagit ovat tärkeässä roolissa myös tässä kanavassa, koska sillä varmistetaan löytyvyys Discover-osiossa.
TikTokissa mainonta on mahdollista, mutta vielä hyvin vähäistä, koska laajemmat mainostusmahdollisuudet ovat tulleet vasta tämän vuoden puolella. Lisäksi vaikuttajamarkkinoinnin kannalta se on hyvin potentiaalinen kanava.
Lähteet:
1 https://datareportal.com/reports/digital-2019-finland
2 Yhteisöllistyvä media -tutkimus, IRO Research Oy. 19.12.2018
3 https://twitter.com/a_ahokas?lang=fi
4 https://yle.fi/uutiset/3-10148277
5 http://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tau_020_fi.html
6 http://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tau_021_fi.html
7 https://twitter.com/thenextweb/status/1138771820595818497
8 http://bit.ly/2gT689G
9 https://engineering.linkedin.com/blog/2018/10/linkedin-feed-with-creator-side-optimization
10 https://www.socialmediatoday.com/news/linkedin-engagement-continues-to-rise-according-to-latest-update-from-micr/553496/
11 https://www.facebook.com/zuck/posts/10104413015393571
12 https://www.facebook.com/business/goals
13 https://adespresso.com/blog/facebook-statistics/
14 https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00826/365cd95d-7ae0-4918-aa5e-333577dfb76f.pdf
