Tee minuun vaikutus, saat aikaa 8,25 sekuntia.
Keskimäärin siksi aikaa pystyn lukitsemaan tarkkaavaisuuteni sinuun. Toisaalta digimedian vaikutusta tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn tutkivan Gloria Markin mukaan tuo aika tietotyöläisillä olisi työpäivän kuluessa jopa 44 sekuntia, mutta merkittävintä tässä on kehitys.
Kaikkien mittareiden valossa tarkkaavaisuutemme ja keskittymiskykymme on viimeisten 15 vuoden aikana tippunut huomattavasti (vuonna 2004 se oli digiscreeneillä vielä huimaavat 2,5 minuuttia). Mutta takaisin mahdottomalta tuntuvaan tehtävään.
Digimarkkinoijan peruspäivä
Toimita nyt jotain, mitä tarvitsen tai mistä hyödyn. Näytä jotain, mikä tuntuisi joltain hassunhauskojen eläinvideoiden, repeilyttävien meemien, brändien lifestyle-pornon, mullistavien maailmantapahtumien ja muiden huomiostani kilpailevien sisältöjen välissä.
Aiheuta jokin toivottu reaktio hahhaasta ahaahan – skaala on laaja. Saa minut tyytyväiseksi tai haluamaan lisää. Ei paineita, tämä ei ole Mission Impossible -larppaus, vaan digimarkkinoijan peruspäivä.
Siis ymmärtää, miten aistejamme stimuloivilla ja toisaalta turruttavilla digipinnoilla brändi voi kohdata kohderyhmänsä vaikuttavalla tavalla. Käytännössä siis johdattaa heitä kohti kassaa tai muuta haluttua toimintaa.
Markkinoijan ikuisuuskysymyksiä on aina ollut se, miten juuri oma kohderyhmä saadaan kiinni ja kiinnostumaan meistä. Se mikä on muuttunut aiempaan on eksponentiaalisesti noussut kilpailu huomiostamme, kun samalla tarkkaavaisuutemme on eksponentiaalisesti laskenut.
Haaste on kuitenkin kaikille sama, eikä lainkaan mahdoton.
Vaikuttavuuden maksimointi digisisällöillä
Otetaan case-esimerkiksi vakuutusyhtiö X ja pulahdetaan pintasukellukselle neljään tekijään, jotka tehostavat kohderyhmän tavoittamista ja siihen vaikuttamista digikanavissa.
1. Tarttumapinta → Vaikka vakuutusyhtiölläkin on vain tärkeää sanottavaa, tulisi jokainen sisältö luoda kohderyhmälähtöistä lisäarvoa miettien. Miksi ketään pitäisi kiinnostaa on aina hyvä kysymys, johon brändin tehtävänä on löytää vastaus. Tämä ei tarkoita palvelun tai tuotteen häivyttämistä, vaan sen luoman lisäarvon kiinnittämistä kohderyhmän elämään siinä resonoivalla tavalla.
- Esimerkiksi vakuutusyhtiönä puhutaan etätyöhön ulkomailla vaadittavista vakuutuksista kohderyhmän omien unelmien ja kokemusten kautta. Samalla voidaan linkittyä kevyesti laajempiin työelämän trendeihin (kuinka työtä ei enää ole sidottu yhteen aikaan ja paikkaan viittä päivää viikossa). Tarttumapintaa luomalla palveluiden puffaaminen ei ole päälle liimattua, päinvastoin. Sen avulla tuotteesta saadaan kohderyhmän silmissä potentiaalisesti kiinnostava.
2. Pysäytysefekti → Muotoillaan viestit huomiota herättävällä ja pysäyttävällä tavalla – niin tekstin, visuaalisuuden kuin sisältötyyppien osalta. Uudelleen muotoilemalla viestejä teksti- ja kuvatasolla on mahdollista tehdä monimutkaisista ja raskaistakin viesteistä helpommin sisäistettäviä ja vaikuttavampia.
- Esimerkiksi joskus liikkuvan kuvan huomioarvo voi olla suurempi kuin stillien tai mainostyypeistä kokoelma pysäyttää sisällön pariin Metassa tehokkaammin kuin yksittäinen kuvajulkaisu- tai mainos.
3. Inhimillinen tekijä → Ihmiseltä ihmiselle on kulunut fraasi syystä – siinä onnistuminen tuottaa brändien ja kohderyhmien välisten yhteyksien lisäksi tuloksia. Brändin inhimillisyys koostuu omasta persoonasta, mutta myös oikeille ihmisille annetusta äänestä.
- Esimerkiksi erilaiset omien asiakkaiden, asiantuntijoiden tai muiden kohderyhmään vetoavien vertaisten tarinat, haastattelut ja quotet luovat tukevaa pohjaa inhimillisen tekijän ja luottamuksen rakentamiselle. Näiden pohjalta on mahdollista luoda vaikuttavaa sisältöä pidemmistä artikkeleista ja videoista iskevämpiin somejulkaisuihin.
4. Data → Datalla on korvaamaton rooli digi- ja sisältömarkkinoinnin kehittämisessä kaikilla kontaktipinnoilla..
- Vaikka sisällöt kirjoitetaan tiettyä kohdeyleisöä eikä hakukonetta ajatellen, ei hakukoneoptimoinnin hyviä käytänteitä sovi unohtaa. Sisällöntuotannon apuna kannattaa käyttää SEO-työkaluja ja optimoinnilla varmistetaan että sisältö vastaa sitä koskevia hakutarkoituksia ja hakuja.
- Enemmän tai vähemmän fun fact on, että sosiaalisen median alustoja on alettu käyttää hakukoneiden tapaan, ja ne edustavat kasvavaa osuutta maailman hakutoiminnasta. 16–34-vuotiaat etsivät brändeistä tietoa mieluummin sosiaalisen median kuin hakukoneiden kautta.
Jos siellä kohderyhmien tehokkaampi tavoittaminen ja niihin vaikuttaminen kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä. Meillä tätä tehdään joka päivä.
Liity
SISÄPIIRIIN
Digitaalisen markkinoinnin ja modernin liiketoiminnan vinkit sähköpostiisi
Ilmoittautumisia tällä hetkellä: 67
