Mistä loistokkaat kuningasideat löytyvät ja miten tunnistaa aidosti kirkkaat aivoitukset kuran seasta?
Oikeat tekniikat vievät pitkälle. Niiden avulla ideoiden arviointi ja parhaan idean valinta onnistuvat systemaattisesti ja erilaiset näkökulmat huomioiden. Tästä artikkelista löydät nämä neljä toimivaksi todistettua tekniikkaa:
- Suosikin valinta
- Kolme kategoriaa
- Ideoiden nelikenttä
- Ideasuppilo
Kriittinen valintaprosessi ennaltaehkäisee epävarmuutta
Tiimin kesken järjestetty brainstorming-sessio on yksi tapa haalia kasaan paljon erilaisia ideoita. Joskus koko tiimi innostuu yhdestä ideasta jo ensimmäisen aivoriihen aikana, ja homma näyttää olevan sillä selvä. Joskus taas vauhdikkaan session päätteeksi käsillä on kymmeniä mainioita ideoita, mistä valita.
Karmeinta olisi tajuta kesken projektin tai kampanjan lanseerauksen – satojen työtuntien jälkeen – että ei himskatti, se toinen idea oli sittenkin parempi!
Miten siis varmistaa, että idea, jota tiimi lähtee työstämään ja viemään eteenpäin, on oikeasti paras mahdollinen?
Kill your darlings – ideoiden valinta on raakaa karsimista
Ideoiden arviointia ja valintaa ei kannata kiirehtiä heti aivoriihen päätteeksi, vaan sille kannattaa varata oma istuntonsa. Väliin voi jättää vaikka pari päivää aikaa, jotta ensimmäisessä sessiossa synnytetyt ideat ehtivät muhia ja jalostua osanottajien mielessä.
Välipäivien aikana ideoijat usein tunnistavat ne ideat, jotka jättivät vahvimmat muistijäljet, ja joiden kanssa ehdottomasti halutaan edetä.
Omiin ideoihin ei kuitenkaan karsimisvaiheessa pidä kiintyä liikaa, vaan niitäkin tulee arvioida kriittisesti. Paperi T:tä mukaillen: vaikka uskoisit omaan ideaasi, voi se silti olla ihan paska. Tästä syystä ideoiden arviointi, karsiminen ja valinta kannattaa tehdä porukalla.
Arpapeliin tai entten-tentteniin ei onneksi tarvitse tukeutua. Kuten ideoiden keksimisessä, myös ideoiden valinnassa voi käyttää systemaattisia tekniikoita, joita yhdistelemällä se kaikista paras idea löytyy (lähes) takuuvarmasti.
Ideoiden arvioinnin ja valinnan alkuvalmistelut
Mikä tahansa tekniikka ideoiden karsimiseen onkaan käytössä, nämä alkuvalmistelut kannattaa joka tapauksessa tehdä.
- Kerätkää kaikki generoidut ideat post-it lapuille, yksi idea per lappu.
- Laittakaa kaikki post-it-laput seinälle tai vaikkapa tussitaululle – tämä antaa tiimille hyvän kokonaiskuvan siitä, kuinka paljon ideoita oikeasti on.
- Jos sama idea esiintyy useassa lapussa monella eri tavalla, poistakaa tai yhdistäkää selkeät duplikaatit.
- Seuraavaksi ryhmitelkää ja jaotelkaa ideat siten, että samaa aihetta, teemaa, sisältöä tai lähestymiskulmaa liippaavat ideat laitetaan vierekkäin.
- Kirjoittakaa tiimin yhdessä bongaamat kategoriat (max 3-5 kpl) taululle isoilla kirjaimilla ja siirrelkää post-it-laput sopivien otsikoiden alle. Tämän avulla saatte selkeämmän kuvan ajatuksista, jotka ideoissa korostuvat. Ideoiden kategorisoiminen voi myös tuoda esiin sellaisia kattotason konsepteja, joita yksittäisten ideoiden tasolla ei huomattu.
Neljä tapaa arvioida, karsia ja valita parhaat ideat brainstormingin jälkeen
Mitä enemmän pöydällä (tai siis seinällä) on ideoita, sitä kannattavampaa on mankeloida ideat useamman tekniikan läpi. Tehokkain tekniikka riippuu myös tiimin koosta sekä ideoiden aiheesta.
1. Suosikin valinta
Suosikin valinta ja äänestäminen on ideoiden karsimisen klassikko, jolla on luontevaa aloittaa.
- Kaikki osanottajat kirjaavat hiljaa ja itsenäisesti ylös 3-5 suosikki-ideaansa ennen kuin ideoita käydään läpi porukalla. Näin vältetään muiden mielipiteisiin vaikuttaminen tai “joukon mukana meneminen”.
- Kun suosikit on kirjattu, kaikki osanottajat äänestävät omia suosikkejaan. Jokaisella osanottajalla on saman verran ääniä. Sopiva määrä on ideoiden määrästä riippuen 3-5.
- Äänestäminen tapahtuu lisäämällä suosikki-idean post-it-lappuun esimerkiksi pieni tarra tai piirtämällä post-it-lappuun tussilla piste tai viiva.
- Eniten ääniä saaneet ideat pääsevät jatkoon tarkempaa arviointia varten. Loput ideat jätetään alitajuntaan muhimaan, siirretään toistaiseksi sivuun tai viedään suoraan silppuriin.
Suosikkien valinta on erityisen hyvä tapa karsia ideoita silloin, kun toimitaan aikapaineessa ja on tärkeää saada aikaiseksi nopeita, enemmistön tukemia päätöksiä.
Ennen harjoituksen alkua osanottajia kannattaa muistuttaa siitä, ettei suosikki-ideoita tarvitse välttämättä valita sen perusteella, mikä olisi helpoiten ja todennäköisimmin toteuttavissa. Usein on houkuttelevaa valita suosikikseen turvallisia, tuttuja ja itsestäänselviä ideoita, jolloin aidosti innovatiiviset ja jalostuskelpoiset ideat jäävät vaille huomiota. Toisaalta joskus voi olla aiheellista etsiä realistia ja rahakkaita ideoita, jotka voi siirtää tuotantoon heti eikä huomenna.
2. Kolme kategoriaa
Kolme kategoriaa -harjoitus auttaa tiimiä arvioimaan ja lajittelemaan ideoita erilaisten kriteerien kautta ja siten löytämään ideoiden joukosta ne kirkkaimmat ja omiin tarpeisiin sopivimmat aatokset.
Ensin päätetään idean tavoitteen kannalta kolme oleellista kategoriaa, joihin harkintavaiheeseen päätyvien ideoiden olisi hyvä osua.
Kategorioiden päättämisen jälkeen osanottajat äänestävät, mikä ideoista osuu parhaiten kuhunkin kategoriaan. Kaikilla on käytettävissä kolme ääntä, yksi per kategoria. Apuna äänestyksessä voi käyttää erivärisiä tarroja tai kyniä siten, että oma ääni merkitään idean post it -lappuun kyseisen kategorian värillä.
Äänestyksen jälkeen tiimillä on käsissään kolme vahvaa, mutta erilaisiin tarpeisiin vastaavaa ideaa.
3. Ideoiden nelikenttä
Ideoiden nelikenttä on malli, joka auttaa tiimiä arvioimaan ideoiden ominaisuuksia sekä vertailemaan niitä keskenään.
Taululle tai isolle paperille piirretään nelikenttä. Nelikentän asteikoille kirjataan ne ominaisuudet, joiden kautta ideoita on hyödyllisintä arvioida. Asteikko voi olla etukäteen päätetty, tai se voidaan miettiä yhdessä osanottajien kanssa.
Asteikkoja voivat olla esimerkiksi:
- Yllättävä, omaperäinen ←→ Tuttu, aiemminkin nähty
- Helppo toteuttaa ←→ Vaikea toteuttaa
- Antaa kohderyhmälle oivalluksen tai vastaa heidän aitoon tarpeeseen ← → Ei tuo oivallusta / ei vastaa tarpeeseen
Nelikenttätekniikka on erityisen hyödyllinen silloin, kun tiimillä on reilusti aikaa käydä ideoita läpi, ja kun osanottajia halutaan rohkaista syvälliseen keskusteluun ideoiden ominaisuuksista.
4. Ideasuppilo
Siinä missä asiakkaat sukkuloivat myyntisuppilossa, on ideat mahdollista pusertaa ideasuppilon läpi. Osa jumittuu suppilon alkupäähän – ja se on ihan ok. Viimeisestä vaiheesta ulos selviytyvät vain vahvimmat voittajaideat.
Suppilon tasot voi tarvittaessa määrittää itse. Pääasia on, että jatkoon pääseminen vaikeutuu taso tasolta, ja joka tasolla tiimi joutuu tekemään syvällistä pohdintaa ideoiden paremmuusjärjestyksestä. Jos pohdinnan aiheena olevalle projektille tai idealle on etukäteen määritellyt vaatimukset, suppilon avulla on helppoa arvioida, täyttääkö valittu idea kaikki sille annetut kriteerit.
Ideasuppilo on erityisen hyödyllinen silloin, kun ideoita on paljon ja niitä on pakko karsia ja arvioida rankalla kädellä. Tekniikan etu on myös se, että se huomioi, mistä ideoista tiimi on aidosti innoissaan.
Ideasuppilo on hyvä tekniikka valintaprosessin viimeiseen vaiheeseen. Syvällisen ajatusmyllyn läpikäyneet, suppilosta läpipäässeet ideat ovat erittäin todennäköisesti sellaisia, joiden kanssa tiimi on valmis etenemään toteutusvaiheeseen. Ideasuppilo validoi lopullisen päätöksen.
Varoituksen sana: vältä kaiken kattavia jättiratkaisuja
Ideoiden karsiminen voi tuntua raskaalta ja työläältä prosessilta.
Eikö sen sijaan jo post-it vaiheessa voisi bongata parhaat ideat ja yhdistää ne yhdeksi, kaiken kattavaksi kuningasideaksi?
Ei voi.
Jos kaikki timanttiset ideat yhdistäisi yhdeksi kaiken huomioivaksi jättiratkaisuksi, saisi lopputulokseen sisällytettyä kaikki ne terävät huomiot, mitä tiimi päästi ilmoille brainstormingissa!
Yhdistelyyn ei kuitenkaan kannata sortua, sillä all in one -kokonaisuus paisuu helposti pullataikinan lailla yli äyräiden. Kontrolloimatonta kasvua kun seuraa varsin usein lässähdys – sekä pullataikinassa että toteuttamista vailla valmiissa ideassa.
Ajatuksen taustalla on (aiheellinen!) pelko siitä, että hyviä mahdollisuuksia menetetään, jos keskitytään vain yhden idean edistämiseen. Kaikki sillä kertaa rannalle jääneet ideat on hyvä ottaa omaan ideapankkiin talteen. Kalenteriin kannattaakin sopia samantien uusi tapaaminen, jossa hylättyjä ideoita tutkitaan uusilla silmillä.
Kun aloittaa pienestä, voi kasvaa järkevästi
Usein paras taktiikka on käydä ajatusmylly kärsivällisesti läpi ja aloittaa yhdellä, yksinkertaisella idealla, jota testataan “minimum viable concept” -hengessä. Jos idea toimii, rakennetaan sen päälle ja kasvatetaan ideaa säie kerrallaan. Kasvatusvaiheessa voidaan vaikka raottaa sitä ideapankin kantta ja jatkojalostaa ajatusta uusilla vanhoilla ideoilla.
Jos kaipaat tukea tai apua ajatusmankelointiin, ota yhteyttä!
