“Idea on kalleinta, mitä maailmasta löytyy”, sanoi Steve Jobs aikoinaan.
Ideoiden synnyttämiseen, kirkastamiseen ja validointiin kannattaa panostaa toimialasta ja toimenkuvasta riippumatta. Yksi suosituimpia keinoja luovaan ideointiin ovat erilaiset porukalla tehtävät brainstorming-sessiot, joiden aikana ideoita pyritään keksimään sekä yksin että yhdessä. Ja ei – brainstormingilla en nyt tarkoita sitä, että katetaan neukkariin viineri- ja kahvitarjoilu, kutsutaan mukaan +20 ihmistä ja käsketään heitä ideoimaan “jotain timanttista ja viraaliksi menevää”.
Markkinointifirmana olemme isosti mukana ideabisneksessä niin tuotteiden, palveluiden, projektien, konseptien kuin kampanjoidenkin osalta, joten erilaisia ideointitekniikoita ja aivomyrskyjä on takana jos jonkinlaisia.
Parhaimmillaan brainstormingista on valtavasti hyötyä. Ideaalitilanteessa kaikki ryhmän jäsenet pääsevät ääneen ja voivat tuoda omat ideansa esille. Kenenkään ei kuitenkaan odoteta olevan yksinäinen supersankari, vaan parhaat tulokset saavutetaan tiimityöllä. Yksinäisen märehtimisen sijaan tiimiläiset voivat brainstormingissa tapahtuvan aivovuodon kautta ammentaa toistensa ajatuksista ja työstää ideoita yhdessä.
Lue lisää: Digimarkkinointi ei tarvitse supersankaria, vaan tiimin.
Suurimpia sudenkuoppia ovat tilanteet ja tiimit, joissa muutama äänekäs tyyppi dominoi keskustelua. Tällöin huomio kiinnittyy helposti vain heidän ideoihinsa. Ongelmia syntyy myös silloin, jos huomio kiinnittyy muutamaan ensimmäisenä esitettyyn ideaan ja niitä lähdetään työstämään heti porukalla eteenpäin, jonka jälkeen ei enää edes mietitä uusia ideoita.
Ideointisession järjestäjän (tai fasilitaattorin) vastuulla on ohjata ideointia eteenpäin ja tunnistaa, jos tilanne on luisumassa huonoon suuntaan. Apuna tässä toimivat ohjatut brainstorming-tekniikat, joista tässä artikkelissa esittelen kolme.
Brainstorming-sessioiden universaalit muistisäännöt
- Session tavoitteen tulee olla alusta alkaen kristallinkirkas: miksi olemme kokoontuneet tänne tänään? Miksi ideoimme? Mihin ongelmaan ideoilla haetaan ratkaisua? Käsillä olevan ongelman esittelyyn ja avaamiseen kannattaa käyttää alussa kunnolla aikaa.
Vinkki! On hyvä, jos kaikki osallistujat tuntevat aiheen edes jollakin tasolla – ja vielä parempi, jos heillä on ollut aikaa pohdiskella asiaa myös etukäteen ennen yhteistä ideointisessiota. Harva saa parhaat ideansa kylmiltään. - Määrä ennen laatua. Aina. Session lopullinen päämäärä voi olla löytää se yksi, ylimaallisen loistava idea, mutta tyypillisesti sinne päästäkseen tulee tiimin kahlata läpi monta kehnompaa ajatusta.
Vinkki! Erilaiset määrälliset tavoitteet, kuten esimerkiksi “alkuun porukalla 100 ideaa 15 minuutissa”, voivat auttaa osallistujia päästämään irti perfektionismista ja kannustaa heitä kirjaamaan ylös ne hassuimmatkin aivoitukset, jotta määrätavoitteeseen päästään. - Ei ole olemassa tyhmiä ideoita. Luo aivomyrskyllesi ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat avata suunsa ja jakaa ideoita, joita eivät ole miettineet loppuun asti ja jossa osallistujan ei tarvitse pelätä, että muut nauravat hänelle tai tuomitsevat hänen ideansa.
- Kiinnitä huomiota siihen, miten tiimiläiset kommentoivat toistensa ideoita. Toistuuko aivomyrskyssä aloitus “Kyllä, ja…” vai “Kyllä, mutta…”? Tai peräti jyrkkä “Ei”? Negatiivisuus, muiden ideoiden tyrmääminen ja muiden päälle puhuminen latistavat tunnelman neukkarissa nopeammin kuin laiha kahvi tai kuiva pulla. Session fasilitaattorin tulee tehdä kaikkensa, jotta ideoinnille on hyvät lähtökohdat ja ympäristö on turvallinen.
Vinkki! Tyhmiä ideoita ei ole, mutta huonoja on. Joskus EI on aiheellinen palaute. Kenenkään ideaa ei saa haukkua, mutta huonot ideat tulee pystyä tunnistamaan ja hylkäämään (tai muovaamaan ne paremmiksi). On ajan ja aivojen hukkaamista jumahtaa huonon idean pyörittelyyn. - Huomioi osallistujien erilaiset persoonat niin hyvin kuin pystyt. Älä pakota ujoja ja hiljaisia jakamaan ideaansa suuren porukan edessä, jos se ei ole heille luontaista. Vastaavasti älä pyri liialti vaimentamaan äänekkäitä persoonia tai anna heidän ymmärtää, että heidän pitäisi rajoittaa itseään. Aivoriihessä käytettävien tekniikoiden tulisi mahdollistaa kaikenlaisten tiimiläisten työskentely.
- Ideointisessiolla tulee aina olla fasilitaattori ja kirjuri. Joskus sama henkilö voi hoitaa molemmat tontit, mutta kaikki ideat saadaan varmemmin talteen, jos kirjuri keskittyy vain kirjaamiseen.
Vinkki! Varaa riittävästi tarvikkeita, kuten tusseja ja post-it-lappuja, jotta osallistujat voivat kirjata omat ideansa vapaasti ylös. Yksi idea per yksi post-it-lappu on tyypillisin ja usein paras tapa – lappuja on siis parempi varata useampi erivärinen pinkka. - Onnistuneenkin aivoriihen riskinä on, että komea kasa post-itille kirjattuja ideoita heitetään session päätteeksi laatikon pohjalle – ja unohdetaan ne sinne. Mieti siis jo etukäteen edes alustava jatkosuunnitelma, mitä ideoille tehdään ja miten sekä milloin niiden kanssa edetään suuntaan tai toiseen.
Lue lisää: Näin tunnistat ja valitset parhaat ideat brainstormingin jälkeen
1) “Miten joku toinen sen tekisi?”
Tunteeko koko tiimi olonsa jumahtaneeksi? Asiat rullaavat, mutta mitään uutta ja iskevää ei olla hetkeen nähty?
Monesti erilaisiin ongelmiin tarjotaan samanlaisia ratkaisuja tai ideoita kerta toisensa jälkeen – kenties on löydetty toimiva kaava, jota on helppo ja mukava toistaa projektista toiseen. Miksi keksiä pyörää uudelleen tai korjata jotain todistetusti toimivaa?
“Miten joku toinen sen tekisi” -tekniikalla haetaan uusia, tuoreita näkökulmia erilaisten roolien kautta ja pyritään ravistelemaan sekä oma että koko tiimin ajatusmalli irti vanhasta.
Näin se toimii:
- Astukaa jonkun toisen ihmisen tai toisen firman kenkiin ja pyrkikää tarkastelemaan aihetta heidän näkökulmastaan.
- Vaihtoehtoja on monia: jokaisella osallistujalla voi olla oma, yksilöllinen rooli tai kaikki voivat omaksua saman roolin. Jos koolla on isompi porukka, parityöskentely voi toimia hyvin. Testaamalla selviää, millainen roolitus toimii parhaiten juuri teidän porukalle.
- Ideoita ja ratkaisuja voi miettiä esimerkiksi kilpailijoiden, erottuvien ja tunnettujen henkilöiden tai vaikka kokonaan toisten toimialojen kautta:
- Miten Beyonce, Jeesus tai Donald Trump tämän ratkaisisi?
- Miten pahin kilpailijamme / alamme markkinajohtaja / se alan palkintoja kahmiva firma tämän ratkaisisi?
- Yksi vaihtoehto on lähestyä ongelmaa omana itsenään, mutta merkittävin muutoksin: miten 12-vuotias sinä ongelman ratkaisisi? Entä 72-vuotias? Entä, jos olisit eri sukupuolta tai kotoisin jostain toisesta maanosasta?
Roolileikkiin kannattaa pyrkiä heittäytymään täysin rinnoin. Koska tiimiläiset eivät ole sidottuja omiin näkökantoihinsa, taitoihinsa (“ehdotan vain ideoita, jotka osaisin itse toteuttaa”) tai siihen mitä aiemmin on onnistuneesti tehty, voi tuoreita perspektiivejä löytyä paitsi yllättävän nopeasti, myös yllättävistä paikoista.
2) Starbursting-tekniikka
Strateginen ajattelu käynnistyy oikeiden kysymysten tunnistamisesta, asettelusta ja kysymisestä.
Tähän ajatukseen perustuu Starbursting-tekniikka. Vapaasti suomennettuna tähtiryöpytys on ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa tukeva ideointitekniikka, jossa generoidaan valmiiden ideoiden tai vastausten sijaan kysymyksiä.
Ongelmaa – tai vaikkapa jo olemassa olevaa ideaa – tutkitaan, läpikäydään ja validoidaan systemaattisesti tekniikan avulla rakennetun kysymyspatteriston kautta. Tähtiryöpytys auttaa osanottajia tarkastelemaan käsiteltävää aihetta erilaisista näkökulmista ja harkitsemaan sen eri puolia ja vaihtoehtoja.
Yksi starbursting-sessio keskittyy yhteen aiheeseen, joka voi olla esimerkiksi harkinnassa oleva uusi tuote tai palvelu, suunnitteilla oleva projekti tai kampanja tai jokin yrityksen / tiimin kohtaama haaste tai ongelma.
Näin se toimii:
- Piirrä ison paperin tai esimerkiksi tussitaulun keskelle suuri, kuusisakarainen tähti. Kirjoita tähden keskelle istunnon aihe, eli käsiteltävänä oleva ongelma/idea/projekti/tuote/kampanja (tms).
- Kirjoita sakaroiden päätyyn avoimet kysymykset: “Kuka”, “Mitä/Mikä”, “Miksi”, “Missä”, “Milloin” ja “Miten”.
- Miettikää alkuun joko jokainen itsenäisesti tai saman tien porukalla kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta. Kirjoittakaa ne sen sakaran kohdalle, mihin kysymys parhaiten osuu.
Tärkeää: älkää pyrkikö vielä vastaamaan kysymyksiin. Tämän askeleen tavoite on keksiä mahdollisimman monta relevanttia kysymystä. - Kun olette tyytyväisiä kysymyksiin, on aika vastata niihin. Kysymysten määrästä ja laajuudesta riippuen voitte vastata niihin saman tien, tai vaihtoehtoisesti lopettaa session ja tehdä päätöksen seuraavista askelista. Jos kysymyksiä on paljon tai jos olette käyttäneet paljon aikaa kysymysten miettimiseen, kannattaa varata uusi sessio, jossa vastaatte kysymyksiin.
3) Stepladder-tekniikka
Stepladder (vapaasti suomennettuna taittotikas-tekniikka) on ideointitekniikka, joka yhdistää itsenäisen ideoinnin sekä ryhmätyöskentelyn.
Näin se toimii:
- Fasilitaattori esittelee aiheen tai kysymyksen koko ryhmälle.
- Kaikki osallistujat kirjaavat ylös ideoitaan hiljaa ja itsenäisesti tietyn aikaa, esimerkiksi 10 minuutin ajan.
- Tämän jälkeen huoneesta poistuvat kaikki muut paitsi kaksi ryhmän jäsentä. He keskustelevat rajatun ajan (esimerkiksi max. 5 minuuttia) kahdestaan aiheesta, ideoistaan ja ajatuksistaan.
- Sitten yksi ryhmän jäsen liittyy heidän seuraansa huoneeseen. Hän jakaa omat ajatuksensa ja ideansa kahdelle muulle, sitten he keskustelevat aiheesta kolmistaan.
Huom! On tärkeää, että huoneeseen tullut henkilö saa jakaa omat ideansa ennen kuin kaksi muuta kertovat, mitä äsken puhuivat kahdestaan. - Neljäs ryhmän jäsen tulee sisään huoneeseen, kertoo ensin omat ideansa ja sitten taas käydään ryhmäkeskustelua.
- Tätä jatkuu niin kauan kunnes kaikki ryhmän jäsenet ovat tulleet huoneeseen ja jakaneet ideansa ryhmälle.
Stepladder-tekniikan vahvuus on siinä, että kaikki osanottajat saavat ensin ideoida itsekseen ilman, että he saavat vaikutteita muilta. Tekniikka toimii parhaiten noin 5-10 hengen ryhmille. Jos ihmisiä on tätä enemmän, on tekniikka varsin aikaa vievä, koska kaikille ryhmän jäsenille on taattava oma aikansa kertoa ideansa.
Tekniikka on kokeilemisen arvoinen etenkin silloin, jos ryhmässä on hiljaisempia henkilöitä, jotka eivät välttämättä halua jakaa omia ideoitaan ääneen koko ryhmän edessä. He voivat tulla ensimmäisten joukossa huoneeseen, jolloin heidän ei tarvitse jakaa ideoitaan suuren ryhmän edessä, vaan vain muutamalle ihmiselle.
Huomionarvoista on, että kahdella ensimmäisellä huoneeseen jäävällä osallistujalla on suuri vastuu ja rooli ideoinnin onnistumisessa. Heidän asenteensa tulee olla innokas ja avoin. He todennäköisesti tulevat kuulemaan samat ideat moneen kertaan, joten heidän pitää välttää “joo tää kuultiin jo 5 kertaa“-tyylistä reagointia tai vertailua siitä, kuka esitti saman idean parhaiten. Fasilitaattorin ja kirjurin huomio ei myöskään saa herpaantua – koska ideoita heitetään vapaassa keskustelussa ilmoille paljon, niiden kirjaaminen voi olla haastavaa.
+ Jatkoidea: Plus 5
Aivomyrsky suoritettu – kirjattuna on useita hyviä ideoita. Sitten on aika täsmentää, konkretisoida ja jatkojalostaa niitä!
Hyvä tekniikka tähän on “Plus 5”, joka perustuu muiden ideoiden jatkamiseen ja niiden päälle rakentamiseen. Plus 5 sopii jatkeeksi monenlaisiin ja erilaisilla tekniikoilla toteutettuihin brainstorming-sessioihin.
Jokainen ryhmän jäsen valitsee yhden jo esitellyn idean (ei omaansa!). Sitten heidän tulee keksiä vähintään viisi uutta ideaa, jotka ovat jatkoa heidän valitsemalleen, jonkun toisen esittämälle idealle. Viisi lisäideaa kirjataan ylös hiljaisesti – tähän kannattaa asettaa noin 5-7 minuutin aikaraja. Tämän jälkeen lisäideat käydään porukalla läpi.
Lue lisää: 4 tekniikkaa, joiden avulla tunnistat ja valitset parhaat ideat brainstormingin jälkeen
Lopuksi
Brainstorming-sessioon osallistuminen kuulostaa monen korvaan yhtä houkuttelevalta kuin kuntosalille raahautuminen pitkän treenitauon jälkeen. Eikä ihme! Ideointikyky on kuin lihas, joka vaatii joskus hapottavaakin treeniä kehittyäkseen. Homman alkuun saattaminen on harvoin helppoa, mutta joka kerta vaivan arvoista. Ihmismieli on luonnostaan luova ja assosioiva – me vain tuppaamme usein unohtamaan sen tässä suorittamisen, kiireen ja ärsyketulvan täyteisessä arjessamme.
Jos tiimisi kollektiivinen luovuuslihas kaipaa kesän jäljiltä ohjattua herättelyä, ota yhteyttä!
